Altomare, Donato

Novellit

Conan Ikuinen (Conan, l'Eterno, 1994).
Lehdissä: Portti 1 / 2000.
Ja autiomaahani puhkeaa kukkatarha (E un giardino fiorirą nrl mio deserto, 1988).
Lehdissä: Portti 2 / 2005.
Kiitän sinua, Herra, siivistä jotka minulle annoit ((Ti ringrazio, o Signore, per le ali che mi hai dato, 1989).
Lehdissä: Portti 2 / 2004.
Kuka niin on sanonut että tuomiopäivänä enkelien pitää välttämättä soittaa pasuunaa?! (Chi l'ha detto che il giorno del giudizio universale gli angeli debbano suonare per forza le trombe?!, 1989).
Lehdissä: Portti 4 / 2000.
Oja sanoi: Älä vain kaadu! Ja allikko hekotteli (E la padella disse: attento a non cadere, mentre la brace sogghignava, 1982).
Lehdissä: Portti 3 / 1997.
Ota minulta pois tämä katkera kalkki (Allontana da me questo calice amaro, 1989).
Lehdissä: Portti 3 / 2000.
Viimeisen kevään laulu (Il Canto dell'Ultima Primavera, 1982).
Lehdissä: Portti 1 / 1997.

  • Portti 1 / 2000 Nyman, Jukka: Donato Altomare: Insinöörin italofantasiaa.