Vuonna 1984

ISOVELI VALVOO SINUA

Viime vuosisadan kenties tunnetuin dystopia, George Orwellin (1903–1950) teos 1984 oli ilmestymisajankohtanaan vuonna 1949 hyytävä ennustus totalitaristisesta tulevaisuudesta, jossa Oseania-nimisen valtion ajatuspoliisi valvoo kansalaisia keinoja kaihtamatta ja aivopesee heidät uskomaan, että vallitseva kurinalainen maailmanjärjestys on oikea ja hyvä.

Tarinan on helppo nähdä perustuvan Neuvostoliiton kommunistiseen järjestelmään, mutta siinä on myös kaikuja ahdasmielisestä ja kurinalaisesta brittiläisestä yhteiskunnasta. Nyt vuosi 1984 on jäänyt aikoja sitten taakse, mutta maailmamme, jossa despootit mellastavat, jossa kansalaisia valvotaan ja manipuloidaan erilaisin teknologisin keinoin ja jossa puhutaan ”valeuutisista” ja ”totuuden jälkeisestä ajasta”, tuntuu muuttuvan kaiken aikaa yhä enemmän ja enemmän Orwellin vision kaltaiseksi.

Kertomuksen päähenkilö Winston Smith työskentelee Totuusministeriössä kirjoittaen historiaa uusiksi, jotta se noudattaisi puolueen virallista linjaa. Myös kieltä köyhdytetään tarkoituksellisesti jatkuvasti niin, että se palvelee paremmin puolueen tarkoitusperiä. Tuloksena on ”uuskieltä”, jonka sanasto ohjaa ihmiset ajattelemaan vallanpitäjien haluamalla tavalla.

Hiljalleen Winston alkaa epäillä, ettei puolue toimikaan vain kansalaistensa etua ajatellen vaan että se vääristelee asioita ja pidättää ajatusrikoksiin syyllistyneitä vain vallan itsensä vuoksi. Hän rakastuu salassa toiseen toisinajattelijaan, Juliaan. Mutta moiset epäilykset ovat vaarallista harhaoppisuutta, ja Winston ja Julia saavat ajan myötä karvaasti kokea hairahtumisensa seuraukset.

Orwellin luoma synkkä kuvitteellinen maailma vangitsee lukijan pihteihinsä jo ensimmäisillä sivuilla – koska se tuntuu jostakin syystä kovin todelliselta...